Den internationella socialarbetardagen uppmärksammas idag, den 17 mars. Syftet med dagen är att lyfta fram socialarbetets betydelse som en garant för människovärde, samhällelig stabilitet och grundläggande rättigheter. Samtidigt är det oroväckande att regeringen Orpo-Purra förbereder nedskärningar i socialvården på upp till 100 miljoner euro. Så stora besparingar kommer oundvikligen att märkas i människors vardag och om de kommer att få hjälp när den behövs. Varje år har socialarbetardagen ett eget tema. I år är temat Pulling Together for a Shared Future, Harambee Inspires World Social Work Day 2026. Temat bygger på det afrikanska begreppet harambee, som betyder att anstränga sig tillsammans och bära ett gemensamt ansvar. Tanken är enkel men viktig. En hållbar framtid skapas genom samarbete, solidaritet och genom att vi tar hand om varandra. Socialvårdens tjänster berör många olika livssituationer. Det handlar till exempel om barnskydd och stöd till familjer, funktionshinderservice, äl...

Regeringen bereder en lagändring som skulle ta bort de begränsningar om kärnvapen som finns i Finlands lagstiftning. I praktiken skulle det innebära att det nuvarande förbudet mot att föra in, transportera, tillverka eller lagra kärnvapen på finländskt territorium tas bort. Det handlar alltså inte om en liten teknisk justering, utan om en tydlig säkerhetspolitisk kursändring. Finland är redan medlem i Nato och en del av dess kärnvapenavskräckning. Detta faktum består även om den nationella lagstiftningen behåller de nuvarande begränsningarna. Därför är det rimligt att fråga varför den linje som gällt i årtionden nu ska överges. Regeringen motiverar ändringen med att Finland därmed skulle gå i samma riktning som de övriga nordiska länderna. I verkligheten är läget mer komplicerat. I Sverige, Norge och Danmark har man länge hållit fast vid politiska linjedragningar enligt vilka kärnvapen inte placeras på deras territorium. Detta har alltid varit en viktig del av den nordiska säkerhetspol...

Nuorisorikollisuus on herättänyt viime aikoina runsaasti huolta, etenkin Crime as a Service -ilmiö. Helsingin poliisi tiedotti maanantaina 9.3. tapauksesta, jossa kaksi alaikäistä nuorta oli värvätty tekemään tilausrikos. SDP:n lakivaliokunnan edustajien Anette Karlssonin, Jani Kokon, Pia Hiltusen ja Juha Viitalan mukaan nuorisorangaistuksen uudistaminen on tärkeää, mutta muutokset on tehtävä huolellisesti ja vaikuttavuuteen perustuen. Hallitus valmistelee parhaillaan muutoksia nuorisorangaistusta koskevaan lainsäädäntöön. Nuorisorangaistus on nuorille rikoksentekijöille tarkoitettu seuraamus, jonka tavoitteena on ehkäistä rikosten uusimista ja katkaista rikoskierre mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Nuori tarvitsee selkeät rajat, mutta usein myös tukea, jotta suunta voi oikeasti muuttua. Nuorisorangaistuksen kaltaisten keinojen on autettava nuorta takaisin kiinni arkeen, jotta rikoskierre saadaan katkaistua mahdollisimman varhain, toteaa Anette Karlsson. – Rangaistuksen rinnalla ...

Detta är inte en insändare om en enskild förmån eller en specifik nedskärning. Det här är en oro för vilket slags arbetsliv som skapas i Finland för dem som inte passar in i en och samma form. Vi har i Finland omkring 1,9 miljoner personer i arbetsför ålder som lever med en långvarig sjukdom eller funktionsnedsättning. Långtidssjuka och personer med funktionsnedsättning vill vara en del av arbetslivet, men de kan inte alltid arbeta heltid eller fortsätta i sitt tidigare yrke. Över 3000 personer med långvarig sjukdom svarade på en organisationsenkät i oktober 2025. Två av tre upplevde att sjukdomen belastade ekonomin betydligt. Över hälften hade förlorat arbetsinkomster på grund av sin sjukdom och var fjärde hade tvingats byta arbetsplats av samma orsak. En långvarig sjukdom handlar inte bara om hälsa utan också om försörjning. För många kan sjukdomen begränsa yrkesvalet eller göra det nödvändigt att omskola sig. Arbetsförmågan kan variera, men viljan att arbeta finns kvar. Då är det av...

SDP:n kansanedustaja Anette Karlsson on käynnistänyt Kansanedustajan kahvipöydässä podcastin, jossa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia päätöksiä ja ilmiöitä. Ensimmäisessä jaksossa Karlsson keskustelee masennuksesta toipuvan someyrittäjän ja neljän lapsen äidin kanssa. Toimeentulotuki on ollut perheelle tärkeä tulonlähde, sillä yritystoiminnan tulot ovat pienimuotoiset. Toimeentulotukiuudistuksen myötä Kela on kiristänyt tulkintaansa, eikä yksilökohtaista harkintaa ole perheen kohdalla tehty. Yrittäjien osalta käytäntönä on, että jos yritystoiminnasta saatava tulo jää alle työmarkkinatuen tason, noin 595 euroa kuukaudessa, toimintaa pidetään kannattamattomana. Hakijalle annetaan kuukauden määräaika, jonka kuluessa yritystoiminnan tulee muuttua kannattavaksi tai se on lopetettava. Muussa tapauksessa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia. Käytäntö koskee myös freelancereita ja muita itsensä työllistäviä. Karlsson pitää kuukauden määräaikaa lyhyenä ja joiss...

Korvassa soi jonomusiikki. Palvelupisteen luukulla on lappu. Ikääntynyt ihminen istuu keittiön pöydän ääressä, paperit levällään, ja yrittää vielä kerran soittaa. Hän miettii, tekeekö jotain väärin, kun ei saa asiaansa hoidettua. Todellisuudessa hän ei ole epäonnistunut missään. Silti vastuu sysätään hänelle, kirjautumaan, tunnistautumaan, selvittämään yksin. Kun avun pyytämisestä tulee uuvuttava tehtävä, kyse ei ole sattumasta. Se on seurausta päätöksistä, jotka tuntuvat pieniltä paperilla mutta raskailta ihmisen arjessa. Rakenteellinen ikäsyrjintä syntyy poliittisista valinnoista. Maan hallitus hakee säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista ja rakentaa tulevaisuutta yhä vahvemmin teknologian varaan. Hyvinvointialueille on asetettu tiukat talousraamit ja Uudellemaalle ollaan kohdistamassa vielä lisäleikkauksia. Säästöjen pakottamana hyvinvointialueiden palveluita yritetään tehostaa teknologialla. Silloin teknologia ei välttämättä enää helpota työtä tai paranna palveluja, vaan korvaa i...

Tilastokeskukseen kohdistuvat mittavat leikkaukset uhkaavat keskeisiä rikos- ja rangaistustilastoja. SDP:n lakivaliokunnan edustajat Anette Karlsson, Juha Viitala ja Jani Kokko ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen ja vaativat hallitukselta selkeää sitoumusta tilastojen turvaamiseen. Tilastokeskuksen määrärahoja leikataan hallituskaudella lähes kuudella miljoonalla eurolla, ja henkilöstömäärä on supistumassa noin 740 henkilötyövuodesta noin 600 henkilötyövuoteen. Lakkautusuhan alla on useita kansallisia tilastoja, mukaan lukien rikos- ja rangaistustilastot. Edustajien mukaan kyse on huolestuttavasta suunnasta. Jos rikos- ja rangaistustilastoja heikennetään, vaarana on, että rikos- ja oikeuspolitiikka ei enää perustu luotettavaan tietoon, lakien vaikutuksia ei pystytä arvioimaan kunnolla ja kansalaisten luottamus päätöksenteon avoimuuteen heikkenee. Rikos- ja rangaistustilastot ovat välttämättömiä sekä uusien lakien valmistelussa että jo tehtyjen muutosten arvioinnissa. Ilman v...